Haamu liikkeellä: Ruukkien tiluksilla Teijossa

Syksyisenä kosteana lauantaina Teijon retkeilyalueen ja tulevan kansallispuiston (www.luontoon.fi) Matildajärvelle saavuttuani yllätyin, kuinka täynnä parkkipaikka oli. Retkeilyreittien määräksi Teijolla mainitaan noin 50 kilometriä. Siinäpä kelpo setti päiväretkeksi. Reitit voisi ajella kattavasti suunnilleen parina limittäisenä kahdeksikkona. Hamarijärven pohjoispuoliset polut ovat hieman erillään muusta reittiverkosta, eikä Isoholman saarelle ollut tarvetta lähteä.

Teijon_haamu_reitti
Alkulämmittelyksi suunnittelin Jeturkastin lenkkiä. Hetken harhailun jälkeen polun pää löytyikin. Leppoisasti kruisaillen saavuin piakkoin Ancylus-järven rannalle, Jeturkastille. Hieno.

1 JeturkastiJeturkastin reitti vaikutti turhankin leppoisalta, mutta Lähdesuolle saapuessa sai lisähaastetta liukkaista ja kapeista pitkospuista. Turvallisinta tällä kertaa kantaa pyörä suon yli. Matkaa onneksi ei ollut kuin reilu satakunta metriä.

2 Lähdesuon pitkospuillaSuon ylityksen jälkeen matka jatkui kohti Matildajärveä ihan oikeana maastopyöräilynä. Olipas jopa mukavan teknistä ja vaikeaa paikoin. Lämmittelylenkki suoritettu.

3 Teknistä polkuaPitkospuiden liukkaus pisti muuttamaan loppureittisuunnitelmaa hieman. Järvenpäänsuolla lipsuttelun sijaan ajelin metsätietä Pirttinummelle ja sieltä edelleen Piikanummelle. Tuli toinenkin maastopyöräilijä vastaan. Olikohan hänkin haamujen asialla?

Piikanummella oikaisin hieman ennen virallista reittiä taas metsäpolulle. Etelään erkaneva Punassuon pitkospuureitti olisi ollut kiva ajella, mutta liukkaus ei houkutellut. Suon suunnasta vaeltavat isoäiti ja tyttöpuolinen lapsenlapsi kertoivat lisäksi, että suolla pitkospuut ovat vielä alkupäätäkin huonommassa kunnossa.

Polku tästä kohti Postinummea oli kivaa ajettavaa ja leveän ojan yli oli tehty kunnon siltakin.

4 Postinummea kohti5 Silta ojan yliPostinummella suunta Nenustannokkaan hävisi hetkeksi, mutta siitähän reitti jatkuikin heti tien toisella puolella. Nenustan kallioille oli jyrkkä tekninen nousu, ajamatta jäi. Olisikin voinut nousta mäelle jo aiemmin, kansallispuiston rajaa pitkin kulkevaa polkua, siitä hiekkamontun kulmalta. Noh, ensi kerralla sieltä.

6 Nousu NenustannokalleNenustannokalta tarjoutui mainiot näköalat Hamarijärvelle, soille ja salomaille. Täällä oli hyvä hetki hengähtää hieman. Liian aikaista oli vielä eväille, ne jäisivät odottamaan seuraavaa näköalaa tai järvenrantaa.

7 Näköala HamarijärvelleJyrkkä laskeutuminen alas kallioilta ei yllättäen ollutkaan liukas, kallionpinta oli karheaa. Nenustan nuotiopaikalla olisi voinut rauhassa tulistella ja evästellä, mutta makkaraa ei sattunut mukaan.

8 Nenustan tulipaikkaLähteensuon yli kannettiin taas pieni matka fillaria pitkospuita pitkin. Suon toisella laidalla odottikin mielenkiintoinen näkymä: metsänhoitona oli ilmeisesti kulotettu metsää. Ainakin lopputulos näytti sen verran hallitulta, ettei se varmaankaan tahattomasti ole palanut. Teijon retkeilyalueella on mielenkiintoinen kolmen ruukin historia, jonka jäljiltä alueella on talousmetsää, järviä on säännöstely ja turvettakin on nostettu.

9 Kulotettu metsäRetkeilyreitti jatkui Hauenkuonon ja Laviakallion kautta Laviakallion pysäköintialueelle. Olipa niin ihanaa maastopyöräpolkua, että samalla innolla poljin Kalasuntin rantaan vaikka tiesin, että pitääkin palata sieltä takaisin tielle. Olisipa ollut näppärää jos täältä olisi jotenkin päässyt toiselle puolelle järveä.

10 NamupolkuaLaviakallion pysäköintialueelta olisin voinut polkaista tsekkaamaan Onnelannummen reitin Kirjakkalassa, mutta tuumailin, että tulisi suotta edestakaisin ajamista. Sitä vastoin ajelinkin asvalttitietä parisen kilometriä takaisin Postinummelle ja siitä Miilunummelle johtavalle polulle.
Vedenottamon takapihalla oli tarjolla mutaa ja ojan ylitys, minkä jälkeen pääsikin taas polkemaan unelmapolkuja ja kalliobaanaa.

11 Evästauon paikkaSeuraavan kalliomäen (miksiköhän kartassa ei ole tälle nimeä?) päällä oli hyvä hetki vihdoinkin kaivella repusta eväät. Vastaan tullut ystävällinen koira haukahti ihan vaan virkansa puolesta pari kertaa pyöräilijää. Eväiden jälkeen polku jatkui herkullisena.

12 Ojan ylitys13 Herkullista polkuaAjelin huvikseni katsomaan Kalasuntin rannan tältäkin puolelta vaikkei kartassa näkyvää polkua retkeilyreitiksi ollutkaan merkitty. Totta tosiaan, tännehän passaisi joku ketunlossi tai vastaava ylitykseen.

Lankkerin kylän takakallioilla näytti kulkevan jotain polkuja, joita hieman tarkastelin vastaisuuden varalle. Miilunummelle matka sujui joutuisasti metsätietä pitkin. Endalin laavulle saapuessa tie oli jossain vaiheessa muuttunut taas ihan kunnon pyöräilypoluksi. Laavulla oli paljon sakkia -suosittu taukopaikka selvästi.

14 Puolakkajärven rantabulevardi

Puolakkajärven rantakruisailun jälkeen hylkäsin edelleenkin ajatuksen ajaa pitkospuita Järvenpäänsuolla, joten suuntasin etukumin kohti Jyrkkäkallion pohjoispuolelta kiertävälle metsätielle. Mikkossuon pysäköintialueelta suuntasin vielä Matildajärven rantapolulle.
Ahtaan polun jälkeen reittini jatkui Järvenkylän kautta takaisin Matildajärven opastustuvalle. Tuvan seinästä sai vettä, jolla saattoi huuhdella fillarin enemmästä metsäryönästä ennen autoon lastaamista.

Reipas ulkoilupäivä reippaassa säässä latasi akut ainakin pariksi työpäiväksi.

Teksti: Haamuretkeilijä

Metsähallituksen luontopalvelut rekrytoi elokuussa 2014 haamuretkeilijöitä (Mystery Shopper, Quality Hunter) arvioimaan eri kohteitaan maastopyöräilyn näkökulmasta. Haamuretkeilijän tehtävänä on tutustua nimettömänä ja tavallista maastopyöräilijää esittäen tiettyyn kohteeseen, sen palveluihin ja palvelurakenteisiin sekä tehdä niistä havaintoja. Retken jälkeen haamut antavat palautetta palvelujen toimivuudesta ja kertovat mieleen tulleista kehittämisideoista Metsähallitukselle. Maastopyöräilyn haamuretkeily jatkuu vuoteen 2015.

Yksi ajatus artikkelista “Haamu liikkeellä: Ruukkien tiluksilla Teijossa

  1. Roberta

    Ce qui m’ impressionne vraiment, est la bêtise des trois joueurs cités ! Talentueux sur un terrain, harchi connus, à l’ aise financièrement, il ne trouve pas mieux que d’ être client d’ une pecieatétiriennp, alors que des copines, ils doivent en avoir à tire-larigot. Personne ne les conseille ? Cela manque de classe, et de jugeotte.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s