Suunnista metsään!

Fiilistelläänpä aluksi vähän. Suunnistus on upea luonnossa liikkumisen muoto. Minulle suunnistus on ollut tärkeä harrastus jo vuosien ajan. Harrastus, joka on kestänyt lapsuudesta aikuisuuteen ja paikkakunnalta toiselle. Hienoja ja joskus myös vähemmän hienoja kokemuksia upeassa luonnossa, kesän tuoksuisessa metsässä tai syksyn kirpeää viileyttä hohkaavassa suossa on lukemattomia.

Valtion metsissä sijaitsee mielenkiintoisia paikkoja, joihin törmää suunnistettaessa. Jalasjärvellä sijaitsevan Mujuvuoren suunnistuskarttaan on merkitty kultakaivos, ja alueen läpi kulkee myös vanha tienpohja. Voi vain arvailla millaisia tarinoita kallioiset metsät kätkevät sisäänsä vuosikymmenten ja satojen ajalta. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita; kartta: Jalasjärven Jalas

Valtion metsissä sijaitsee mielenkiintoisia paikkoja, joihin törmää suunnistettaessa. Jalasjärvellä sijaitsevan Mujuvuoren suunnistuskarttaan on merkitty kultakaivos, ja alueen läpi kulkee myös vanha tienpohja. Voi vain arvailla millaisia tarinoita kallioiset metsät kätkevät sisäänsä vuosikymmenten ja satojen ajalta. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita; kartta: Jalasjärven Jalas

Kaikki tervetulleita iltarasteille

Suunnistusseurat tekevät arvokasta työtä eri-ikäisten liikuttamisessa järjestämällä kaikille avoimia iltarasteja läpi kesän, vetämällä lapsille suunnistuskouluja sekä panostamalla myös kilpailutoimintaan. Suunnistustaito on hyvä perustaito. Kun osaa lukea karttaa, voi lähteä pitkille vaelluksille tai vaikkapa etsiä kartalta sopivia kalastus- tai lenkkeilykohteita. Myös ilmansuunnat tulevat tutuiksi.

Suunnistuskisoissa on sarjoja pienistä lapsista veteraaneihin.  Kisailunkaan ei tarvitse olla liian totista… Kuva: Jari Välikorpi

Suunnistuskisoissa on sarjoja pienistä lapsista veteraaneihin. Kisailunkaan ei tarvitse olla liian totista… Kuva: Jari Välikorpi

Arki-iltojen iltarastit järjestetään useimmiten taajamien lähialueilla ja lähellä asutuskeskuksia. Suunnistus on halpa harrastus. Iltarastien karttamaksu on muutamia euroja, ja kompassi kestää vuosia.

─ Suunnistaessa opitaan liikkumaan luonnossa, lähdetään pois kaupunkiympäristöstä ja opitaan luonnon ymmärtämistä. Suunnistamaan voi myös tulla koko perhe yhdessä, sillä kaikille löytyy iltarasteilta sopiva rata, toteaa Suunta Jyväskylän lapsi- ja nuorisotoiminnan vastaava Ulla Klemettinen.

Suunta Jyväskylä palkittiin tänä vuonna Urheilugaalassa vuoden 2013 urheiluseurana. Seura järjestää jo pienille lapsille iltarastien yhteydessä suunnistustaitojen opetusta. Kuntoilun lisäksi firmat voivat haastaa toisiaan iltarastien yhteydessä kisattavassa firmaliigassa. Taitojen ja kunnon karttuessa voi siirtyä haastavammille radoille.

─ Suunnistus on kestävyysliikuntaa mutta ei pelkästään fyysinen laji. Suunnistustehtävät haastavat myös ajattelua. Metsässä ei ainoastaan juosta kovaa, vaan siihen liittyy myös löytämisen iloa.

Löytämisen iloa. Joskus rastin löytää helpommin, ja joskus siihen saattaa kulua tovi jos toinenkin. Taidot karttuvat kokemuksen kautta. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Löytämisen iloa. Joskus rastin löytää helpommin, ja joskus siihen saattaa kulua tovi jos toinenkin. Taidot karttuvat kokemuksen kautta. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Klemettinen muistuttaa, että kaikki eivät suinkaan halua kilpailla suunnistuksessa.

─ Suunnistus ei ole ainoastaan kilpaurheilua, vaan luontoliikuntaa ja terveysliikuntaa, jossa paikkana on puhdas suomalainen luonto.

Ketteryyttä ja epäonnistumisen opettelua

Perusliikuntataitojen kestävyyskunnon lisäksi suunnistus kehittää lukuisia muita taitoja.

─ Metsä on monipuolinen ketteryysrata. Liikkuminen kovalla ja pehmeällä alustalla vaatii uskallusta. Perusliikuntataitojen lisäksi opitaan keskittymiskykyä, rohkeutta, sosiaalisia taitoja, luottamista omaan tekemiseen ja tietenkin kartanlukutaitoa, luettelee Klemettinen.

─Lajiin kuuluu itsetuntemuksen karttuminen, mutta myös häviäminen ja epäonnistuminen, jotka kasvattavat, Klemettinen täydentää.

Suunnistusta kaupungeista erämaihin

Metsähallituksen alueiden hallinnalla työskentelevä Raimo Itkonen toimii Suunta Jyväskylän varapuheenjohtajana ja on syksyllä seuran järjestämän suunnistuksen suomenmestaruuskilpailun ratamestari. Millainen on ratojen suunnittelijan ja aktiivisuunnistajan mielestä hyvä suunnistusmaasto?

─ Riippuu ihan tarkoituksesta, suunnistustakin on monentyyppistä. Maaston pitäisi tarjota mahdollisuuksia halutun kaltaisiin suunnistushaasteisiin ja useimmiten olla verraten hyväkulkuista. Kovin hankalassa maastopohjassa ja pusikkoisessa ympäristössä ei kovin moni viihdy, vaikka huippusuunnistajalle sellaisessakin harjoitteleminen voisi olla tarpeellista. Nykyisinhän suunnistus on siirtynyt kaupunkeihinkin kaupunkisprinttien muodossa, eli hyvänkin maaston skaala on melko laaja, pohtii Itkonen.

Suunnistusta aloittelevien kannattaa iltarasteilla kiertää helppoja ratoja. Lasten harrastuksen aloittamista madaltavat rastireitit, joilla voi tukeutua metsässä rastilta toiselle kulkevaan naruun, eikä eksymistä tarvitse pelätä.

─ Lapsille ja harrastusta aloitteleville tarvitaan selkeitä maastonkohtia, polkuja ja pellonreunoja. Pidemmälle edenneet nauttivat vaikeammista, tarkkaa kartanlukua vaativista ”korkeuskäyräsyheriköistä” ja erämaisemmista maastoista, toteaa Itkonen.

Valtion metsät monipuolinen toimintaympäristö suunnistuksen harrastamiselle

Raimo Itkonen toteaa, että valtion laajat maa-alueet sopivat hyvin suunnistuksen harrastamiseen ja niitä hyödynnetäänkin melko paljon. Karttojen laadinnan ja tapahtumien järjestämisen yhteydessä suunnistusseurat tarkastavat maanomistajilta luvat ja mahdolliset maankäytön rajoitukset.

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

‒ Omatoiminen suunnistuksen harrastaminenhan on jokamiehenoikeutta, ja sitä voidaan harrastaa kaikkialla, missä liikkumista ei jostain syystä ole muutoinkin rajoitettu Suunnistusurheilu on hyvin järjestäytynyttä, ja Suomen Suunnistusliitolla on kattavat ympäristöohjeet, jotka sisältävät myös ohjeistuksen maankäytöstä. Suunnistustapahtumia on hyvin monen kokoisia: yli 15 000 osallistujan Jukolan viestistä muutaman kymmenen osallistujan iltarasteihin.

Metsähallituksen toiminnassa keskeistä on metsien monikäyttö. Monipuoliset alueet luovat laajat mahdollisuudet erilaiseen luontoliikuntaan. Luontoliikuntaa edistämällä Metsähallitus voi omalta osaltaan olla mukana liikuttamassa suomalaisia ja lisäämässä hyvinvointia.

‒ Valtion maita on monenlaisia, ja mikä ei välttämättä istu suojelualueelle voi toimia metsätalousalueilla ihan hyvin, täsmentää Itkonen.

Saman suunnistusradan aikana pääsee usein tutustumaan hyvinkin erilaiseen luontoon.  Valoisilla mäntykankailla kulku on ripeää, mutta soiden ylitys käy lihaskuntotreenistä. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Saman suunnistusradan aikana pääsee usein tutustumaan hyvinkin erilaiseen luontoon. Valoisilla mäntykankailla kulku on ripeää, mutta soiden ylitys käy lihaskuntotreenistä. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Jatketaanpa fiilistelyä vielä lopuksi hieman. Suunnistus on myös sosiaalinen ja yhteisöllinen harrastus. On myönnettävä, että opiskeluajoilta Jyväskylästä kaipaan ehdottomasti suunnistamassa käyntiä ystävieni kanssa. Kaava oli yleensä seuraava: Pyörällä tai vanhalla auton romulla seudun iltarasteille, B-radan kiertäminen hyvällä fiiliksellä luonnosta nauttien ja ehkä ”silloin tällöin” myös reitin osuusajoista kamppaillen. Suunnistusretkien lomassa jaettiin vuosien varrella iloja ja suruja. Metsässä juostessa se oli jostakin syystä helppoa. Lenkin jälkeen käytiin hakemassa lähikaupasta iltapalaa, mentiin porukalla saunaan ja vertailtiin suunnistuslenkillä tulleita mustelmia. Iltateen äärellä spekuloitiin reitinvalintoja ja pohdittiin, miksi taaskaan ei menty rasteille kuin telkkä pönttöön.

Vinkki: Iltarastikalentereihin kannattaa käydä tutustumassa oman asuinseudun suunnistusseurojen nettisivuilla. Joidenkin iltarastien yhteydessä on myös pyöräsuunnistusta varten tehtyjä ratoja, joita voi kiertää maastopyörällä.

Teksti: Riikka Mansikkaviita

Liikuntatieteiden maisteri Riikka Mansikkaviita työskentelee Open- ja Air -projektien projektipäällikkönä Oulussa. Helpoiten Riikan löytää vapaa-ajalla hiihtämästä, suunnistamasta, metsäpoluilla juoksemasta tai syömästä retkieväitä. Tavoitteena Riikalla on viettää joka päivä vähintään kaksi tuntia ulkona pysyäkseen reippaana. Parasta hänen työssään on nähdä luonnossa liikkumisen jälkeinen ilo luontopäiviin osallistuvien kasvoilla.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s