Luonnosta virtaa ja voimia lieksalaisille työttömille

Kolin sykähdyttävät maisemat eivät ole lieksalaisillekaan jokapäiväistä herkkua. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Kolin sykähdyttävät maisemat eivät ole lieksalaisillekaan jokapäiväistä herkkua. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Pilkkikisailua, koskimaisemien ihailua ja nokipannukahveja Ruunaalla, luonnon havainnointia ja osallistumista kuusten kokouksiin Kolilla – kaikkea tätä on kuluneen kevättalven aikana koettu lieksalaisten työttömien retkillä. Aurinko kunnioitti läsnäolollaan lähes jokaista retkeä ja toi mukanaan myönteisen säväyksen luonnossa liikkumiseen. Meille kaikille osallistujille retket tarjosivat hienoja kokemuksia luonnon helmassa, ja päällimmäiseksi mieleen jäävät osallistujien iloiset ilmeet. Tietenkin kokonaisuus on tuonut niin meille järjestelyihin osallistuneille kuin retkien osallistujille paljon uusia kokemuksia ja tulevaisuutta ajatellen mielessä on myös paljon kehitysideoita.

Retkille osallistui niin naisia kuin miehiä, nuoria ja iäkkäämpiä, luonnossa liikkumiseen tottuneita ja asiaan vähemmän vihkiytyneitä. Kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevan ryhmän yhteinen nimittäjä oli tietenkin pitkittynyt työttömyys, mutta sen mukaan ihmisiä ei voi suinkaan lokeroida yhteen lokeroon. Toki työttömyys tuo pitkittyessään mukanaan tiettyjä riskejä terveydelle ja hyvinvoinnille. Pitkäaikainen työttömyys altistaa erityisesti mielenterveyden häiriöille mutta myös esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Tuore tutkimus osoitti, että suomalaisilla miehillä pitkäaikaistyöttömyyteen liittyvä stressi voi ennenaikaistaa ikääntymistä merkittävästi. Usein työttömyys myös vähentää sosiaalista kanssakäymistä, heikentää tyytyväisyyttä elämään sekä alentaa itsetuntoa.

Elontilan Ilkan (oik.) retkillä luonnon havainnointi ja rauhoittuminen olivat keskiössä. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Elontilan Ilkan (oik.) retkillä luonnon havainnointi ja rauhoittuminen olivat keskiössä. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Liikkuminen luonnossa voi ehkäistä monella tavalla työttömyyteen liittyviä terveysongelmia. Luontoympäristössä olemisen on osoitettu vähentävän mielenterveysoireita, auttavan selviämään stressaavista elämäntilanteista sekä parantavan keskittymiskykyä. Lisäksi luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa, parantaa itsetuntoa ja helpottaa sosiaalista kanssakäymistä.

Pilkkiretkestä kuusten kokoukseen

Kuuden luontoretken kokonaisuutemme käynnistyi tammikuussa Ruunaalta. Pakkanen paukkui yli parissakymmenessä asteessa, mutta lunta ei ollut riittävästi lumikenkäilyyn, joten suuntasimme kävellen Haapavitjan kauniisiin koskimaisemiin. Ruunaan retkeilykeskuksen (www.ruunaa.fi) kokeneen yrittäjä Markku Lappalaisen vetämänä retki sujui rauhallisissa tunnelmissa luontoa tarkkaillen ja nuotiolla retkieväitä nauttien. Mukavan leppoisa alku ryhmälle, jonka monelle jäsenelle sosiaaliset tilanteet voivat olla haastavia. Bussissa paluumatkalla kuultua: ”Kesken loppui päivä ja mukavaa oli!” ”Kyllä tällainen aina kotona sohvaperunana olon voittaa. Tuo piristystä päivään”. Ruunaalle suuntasimme vielä kahteen otteeseen tutustumaan koskialueen monimuotoiseen luontoon. Pilkkimistäkin kokeilimme eräällä retkellä, joskin huonolla menestyksellä. Harmi, sillä Markku paljasti jälkikäteen, että pilkkikisan voittaja olisi pokannut palkinnoksi veneen ja perämoottorin… Oli mukava huomata, kuinka luottamus ja sosiaalisuus ryhmän sisällä vahvistuivat retki retkeltä. Suomalaiseen tyyliin keskustelu säilyi kuitenkin maltillisena, eikä suurempia suullisia palautteita suuntaan tai toiseen irronnut.

Kävelyä luonnon helmassa - yksinkertaista mutta niin toimivaa. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Kävelyä luonnon helmassa – yksinkertaista mutta niin toimivaa. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Jälkimmäiset kolme retkeä suuntautuivat Kolille Mattilan tilalle ja kansallispuiston upeille reiteille metsien siimekseen. Mattilan tilalla toimivan Elontila-yrityksen (www.elontila.fi) Kaija ja Ilkka suunnittelivat ja toteuttivat mielenkiintoisen, yksilön luontoyhteyttä painottaneen retkikokonaisuuden. Luonnon havainnointi eri aistien, kuten kuulon, hajuaistin ja näön avulla tuli korostetusti esille harjoitteiden kautta. Mieleenpainuvin oli ehdottomasti kuusten kokous, johon pääsimme onnekkaasti osallistumaan jylhän kuusimetsän sattuessa reitillemme. Metsässä jos missä oma mielikuvitus lähtee lentoon, kunhan sille vain antaa mahdollisuuden. Ja mikä parasta, ulkoilun päälle saimme aina nauttia maukkaan keittolounaan uunituoreine sämpylöineen ja jälkiruokapullineen Mattilan historiallisessa rakennuksessa. Viimeisen retken jälkeen kuultu kommentti lämmitti erityisesti mieltä: ”Tänään oli kyllä tosi hyvä päivä!”. Ero Ruunaan retkien ja Kolin retkien välillä oli selkeä, ja koimme erilaisia lähestymistapoja luonnossa liikkumiseen. Meillä kaikilla on omanlaisia tapoja nauttia luonnosta: toisille Elontilan retket upposivat parhaiten ja osa taas nautti varmasti enemmän Ruunaan retkistä. Tärkeää onkin löytää oma luontosuhteensa, ja juuri sen löytämiseen Elontilan retket meitä valmensivat.

Ruunaalla kirpeässä pakkassäässä tammikuussa. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Ruunaalla kirpeässä pakkassäässä tammikuussa. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Arvokasta kokemusta

Kevään retkikokonaisuudesta jäivät päällimmäiseksi mieleen iloiset tunnelmat. Osallistujat ja järjestäjät nauttivat, ja saimme samalla tärkeää kokemusta uudenlaisesta toiminnasta. Suoran palautteen kerääminen tällaiselta kohderyhmältä on haastavaa, mutta osallistujien olemusta ja yleistä ilmapiiriä tulkiten retket tuottivat pääasiassa myönteisiä kokemuksia. Keskustelujen perusteella työttömät tuntuivat pitävän kiireettömästä luonnossa liikkumisesta, jossa heitä ei asetettu kiusallisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Jo luontoympäristö itsessään sulattaa jäätä sosiaalisissa tilanteissa, ja liian päällekäyvät harjoitteet voisivat pikemminkin saastuttaa ryhmän ilmapiiriä.

Työttömien ryhmän kanssa oli erittäin helppo toimia luonto-olosuhteissa ja monella olikin harrastustaustaa luonnossa liikkumisesta. Haasteena on enemmänkin motivoida osallistujat kerta toisensa jälkeen mukaan retkille pitkän kokonaisuuden alusta loppuun. Tämä haaste oli toki ennalta tiedossa ja on normaalia, että vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvassa toiminnassa yksittäisiä poisjääntejä myös tulee. Retkikokonaisuus kuitenkin vahvisti sitä käsitystä, että luontoympäristö voi edistää merkittävällä tavalla myös työttömien hyvinvointia. Toivottavasti vastaavia juttuja toteutetaan jatkossa mahdollisuuksien mukaan ympäri maan ja saadaan näin luonnon tarjoamat voimavarat hyötykäyttöön.

Kolin vanhoissa metsissä mieli lepää. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Kolin vanhoissa metsissä mieli lepää. Kuva: Metsähallitus / Viljo Kuuluvainen

Teksti: Viljo Kuuluvainen

Liikuntatieteiden maisteri  Viljo Kuuluvainen työskentelee Luonto liikuttamaan -hankkeen suunnittelijana Lieksassa. Hän toivoo Lieksaan kunnon lumisateita, jotta hiihtoladut saataisiin kuntoon, mutta ei toisaalta harmittelisi lumien pikaista sulamista, sillä maastopyöräpolut polttelevat yhtä lailla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s