Pyöräilyyn hurahtaneet

– Metsässä fiilistelyä ja työmatkapyöräilyä

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

– Eilen oli erityisen hyvä olo koko päivän. Se johtui varmaan siitä, että pyöräilin töihin ja takaisin harvinaisen huonossa kelissä, virnisti Silva Sallamaa eräänä talviaamuna.

Silva kommentin innoittamana kyselin kahdelta pyöräilyn aktiiviharrastajalta, Saara Airaksiselta ja Silvalta, mikä pyöräilyharrastuksessa viehättää, mikä tuo hyvän fiiliksen ja mistä löytyvät heidän mieluisimmat pyöräilymaastonsa. Molemmat haastateltavat harrastavat maastopyöräilyä ja polkevat arkisin myös töihin.

Kansallisen liikuntatutkimuksen (Kansallinen liikuntatutkimus 2009−2010) mukaan pyöräilyä harrastaa noin 850 000 suomalaista. Pyöräily sopii monelle. Pyöräily kohottaa paitsi kuntoa myös mielialaa.

– Esimerkiksi rankoissa elämänvaiheissa pyöräily vie ajatukset ikävistä tapahtumista pois, Silva toteaa.

Raittiista ilmasta vireyttä työpäivään

Oulussa asuva Saara pyöräilee useasta syystä.

– Pyöräilystä ja liikkumisesta tulee hyvä olo, ja työmatkan polkeminen antaa energiaa. Oulussa on mahtava huomata, miten paljon pyöräillään. Työpaikalleni on kotoa 10 kilometriä, ja päivän liikunta-annos tulee huomaamatta. Lisäksi talvi on minulle tärkeä. Pyöräilemällä autoilun sijaan voin omalta osaltani hillitä ilmastonmuutosta, miettii Saara.

Saara pyöräilee niin pakkasella ja sateella kuin helteellä. Kymmenen kilometrin matka töihin antaa työpäivään energiaa. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Saara pyöräilee niin pakkasella ja sateella kuin helteellä. Kymmenen kilometrin matka töihin antaa työpäivään energiaa. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Työmatkan pyöräreitillä on Silvalle ja Saaralle väliä. Mieluisimpia ovat vesistöjen, peltojen, metsien ja puistojen reunustamat tiet.

– Äänimaailma on sivummalla kulkevilla reiteillä rauhallisempi. Pyöräillessä myös säiden vaihtelun huomaa paremmin, pohtii Saara.

Myös Silva valitsee työmatkakseen pidemmän reitin, jos maisemat ovat kohdallaan. Matkaa kotoa Varjakasta töihin Oulun keskustaan kertyy noin 20 kilometriä suuntaansa.

– Kesällä töihin polkiessani ihailin auringon kultaamia viljapeltoja, jotka kylpivät valossa. Eräällä työmatkalla näin myös hiiripöllön ja jäin ihailemaan sitä. Vakiopyöräreitilläni majailee lapinpöllö. Nuo ovat aina mieleenpainuvia kohtaamisia, muistelee Silva.

– Myös huurteiset puut ovat näin talvella kauniita, Saara ihastelee.

Koska Silvan työmatka on pitkä, realistinen tavoite on pyöräillä töihin talvisin kerran viikossa. Saaralle pyöräily töihin on vakiintunut käytäntö säästä riippumatta. Mutta vaatiiko työmatkapyöräily erityisen paljon aikaa ja vaivaa arkiaamuisin?

– Auton lämmittämiseen ja jään rapsuttamiseenkin menee aikaa. Useilla työpaikoilla on myös hyvät pukeutumistilat ja mahdollisuus käydä suihkussa, muistuttaa Saara.

Metsässä musiikkia ei kuunnella

Silvalle pyöräily on tuore, mutta sitäkin rakkaampi harrastus. Maastopyörän hän osti viime talvena.

– Voi oikeastaan sanoa, että olen hurahtanut pyöräilemiseen täysin. En ikinä ole ollut mistään harrastuksesta näin innoissani, pohtii Silva.

Polkeminen ei ole Silvalle pakonomaista liikuntasuositusten täyttämistä.

– Aiemminkin harrastin jonkin verran liikuntaa, mutta lähinnä sillä periaatteella, että sitä pitää harrastaa. Pyöräilemään lähteminen ei koskaan tunnu siltä. Nautin polkemisesta niin paljon, että odotan aina seuraavaa lenkkiä, toteaa Silva.

Pyöräilystä on tullut Silvalle tärkeä osa elämää. ”Fillarifoorumilla" on tullut notkuttua ja kirjastosta lainattua pyöräilystä kertovat kirjat,” nauraa Silva. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Pyöräilystä on tullut Silvalle tärkeä osa elämää. ”Fillarifoorumilla” on tullut notkuttua ja kirjastosta lainattua pyöräilystä kertovat kirjat,” nauraa Silva. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Saaran sydämeen maastopyöräily löysi tiensä vuonna 2008.

– Asuin tuolloin Syötteellä ja lähipolut olin juossut jo moneen kertaan. Pyöräillen pystyin tutustumaan alueen polkuihin ja reitteihin laajemmin, vastaa Saara uteluihin maastopyöräharrastuksen aloittamisesta.

Maastopyöräily on helppo tapa päästä luontoelämysten äärelle.

– Metsässä on ihan eri fiilis. Silloin ei todellakaan kuunnella musiikkia vaan nautitaan ympäröivästä luonnosta, molemmat painottavat. 

Yhdessä on mukava polkea. Saaran mukaan pyöräily on koko perheen harrastus ja aloittamisen voi tehdä monella tavalla. Esimerkiksi Oulussa on kaikille avoimia maastopyöräilyn yhteislenkkejä viikoittain kahdesta kolmeen. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Yhdessä on mukava polkea. Saaran mukaan pyöräily on koko perheen harrastus ja aloittamisen voi tehdä monella tavalla. Esimerkiksi Oulussa on kaikille avoimia maastopyöräilyn yhteislenkkejä viikoittain kahdesta kolmeen. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Syöte yksi suosikkikohteista

Mukavia reittejä ja polkuja löytyy niin läheltä kotia kuin kauempaakin. Molemmat nimesivät yhdeksi suosikkikohteekseen Syötteen, josta löytyy useita merkittyjä maasto- ja retkipyöräreittejä.

– Yksi hyvistä kohteista on Syöte. Jo yhden päivän pyöräilystä Syötteellä opin valtavan paljon ja taidot kehittyivät olennaisesti, Silva muistelee.

– Kaikkein paras paikka on Syöte mutta Oulussakin on kivoja reittejä ympäri kaupunkia. Polkemalla polkuja ja teitä ympäriinsä myös oman asuinseudun maantieteellinen hahmottaminen parantuu, pohtii Saara.

Silva muistutti, että paljon hienoja pyöräilykohteita on kuitenkin vielä käymättä ja löytämättä. Kodin lähipolut soveltuvat hyvin arki-illan seikkailuihin.

Voiko oululaisempaa enää olla? Toripolliisi ja talavipyöräily. Torinrannassa voi ihailla merta ja polkasta siltojen kautta vaikkapa Pikisaareen ja Hietasaareen. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Voiko oululaisempaa enää olla? Toripolliisi ja talavipyöräily. Torinrannassa voi ihailla merta ja polkasta siltojen kautta vaikkapa Pikisaareen ja Hietasaareen. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Lopuksi Silva varoittaa vielä kaikkia pyöräilystä innostuneita ja kiinnostuneita.

– Kannattaa kokeilla, siihen jää koukkuun. Mutta kannattaa varoa antamasta pikkusormea, se voi viedä koko käden, hymyilee Silva.

Lisätietoja pyöräilystä: www.luontoon.fi/harrastukset/pyoraily

Teksti: Riikka Mansikkaviita

Liikuntatieteiden maisteri Riikka Mansikkaviita työskentelee Open- ja Air -projektien projektipäällikkönä Oulussa. Helpoiten Riikan löytää vapaa-ajalla hiihtämästä, suunnistamasta, metsäpoluilla juoksemasta tai syömästä retkieväitä. Tavoitteena Riikalla on viettää joka päivä vähintään kaksi tuntia ulkona pysyäkseen reippaana. Parasta hänen työssään on nähdä luonnossa liikkumisen jälkeinen ilo luontopäiviin osallistuvien kasvoilla.

3 ajatusta artikkelista “Pyöräilyyn hurahtaneet

  1. Aron Viestitin

    Itsekin pyrin kesäaikaan ajamaan 30 km työmatkani pyörällä vähintään kerran viikossa. Kiireisemmän menomatkan ajan yleensä asfaltoituja teitä pitkin, mutta kotiin päin oikaisen usein patikkapolkuja ja metsäautoteitä. Talvipyöräilyyn olen tutustunut vasta tänä talvena, kun hiihtokausi ei ole ottanut tullakseen.

    Vastaa
  2. Riikka Mansikkaviita

    Työmatkapyöräily tosiaan antaa energiaa työpäivään ja aina kivempi, jos voi valita reitiksi polun tai hiekkatien! Itselleni työmatkapyöräily toimii hyvänä pohjana pidemmille pyörälenkeille tai vaikkapa pyöräilytapahtumiin osallistumiselle ja kilometrejä kertyy työmatkojen aikana kuin itsestään.

    Vastaa
  3. Matti Hovi

    Mukava juttu ja muutenkin hyvät blogisivut ! Nyt vasta löysin tälle saitille (puolivahingossa) 🙂

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s