Oulujoen jäisillä laineilla talviuinnin elämyksiä

En malta olla tarttumasta hyytävään aiheeseen, nimittäin työkavereideni tapaan käydä kerran viikossa uimassa talviaikaan. Päätin liittyä talviuimareiden rohkeaan seuraan ja ottaa selvää, mikä ajaa pulahtamaan kylmään Oulujokeen keskellä talvea. Allekirjoittanut ei tosin uimahousuja tällä kertaa mukaan ottanut pitkään jatkuneen nuhan (pelkuruuden) takia.

Henna on talviuinnissa jo konkari. Entiselle huippu-urheilijalle talviuinti tarjoaa sopivaa extremeä.  Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Henna on talviuinnissa jo konkari. Entiselle huippu-urheilijalle talviuinti tarjoaa sopivaa extremeä. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Alkutalvi on ollut lauha, joten talviuinti lienee avantouintia kuvaavampi käsite tällä hetkellä. Oulujoen jäädyttyä kunnolla harrastus muuttuu avantouinniksi. Tammikuisena tiistaina Metsähallituksen Oulun toimiston käytävällä kuuluu iloinen ja innostunut puheensorina. Henna Savikuja, Heini Rosqvist, Eija Hurme ja Sasa Dolinsek ovat lähdössä jokaviikkoiselle pulahdukselle läheiseen Oulujokeen töiden lomassa. Talviuinti kerran viikossa alkaa olla jo vakiintunut käytäntö.

Metsätaloudella työskentelevä kuljetusesimies Henna toteaa, että uinnista tulee hyvä olo niin fyysisesti kuin henkisesti.

– Kaikki ajatukset saa hetkeksi jäähdytettyä, ja kyllähän se rentouttaa ja virkistää. Voittajafiilis, mikä avannossa käynnin päälle tulee, tuntuu hyvälle ja koukuttaa.  Pitäisihän harrastuksella kuulema olla myös terveysvaikutuksia ja onhan tuo eräänlaista exstremeä, pohtii Henna.

Uimareiden joukkoon mahtuu niin kokeneita konkareita kuin lähes ensikertalaisiakin.

– Ensimmäiset kerrat olivat itsensä voittamista, kuka nyt kylmään veteen uskoisi haluavansa mennä, naurahtaa Henna.

Suomen Ladun mukaan talviuintia harrastaa Suomessa jo lähes 100 000 suomalaista. Avantouinnin lajiliiton mukaan talviuinti edistää terveyttä muun muassa vähentäen stressiä, parantaen mielialaa ja tehostaen aineenvaihduntaa.

Läheiselle uimarannalle on helppo mennä

Auto kaartaa Tuiran uimarannan parkkipaikalle, ja muut menevät vaihtamaan vaatteet. Oulujoen hyiset laineet tarjoavat uinnin harrastajille elämyksiä keskellä kaupunkia, eikä uimarannalle joen toisella puolella sijaitsevalta toimistoltamme ole pitkä matka.  Talviuinti- ja avantouintimahdollisuudet on otettu Oulussa huomioon hyvin, ja lämpimässä pukutilassa on miellyttävää vaihtaa vaatteet.

Vaikka alkutalvi on ollut leuto, joen veden lämpötila on laskenut lähes nollaan.  Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Vaikka alkutalvi on ollut leuto, joen veden lämpötila on laskenut lähes nollaan. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Tuiran uimarannalla talviuintia voi harrastaa keskellä kaupunkia.  Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Tuiran uimarannalla talviuintia voi harrastaa keskellä kaupunkia. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kotvan kuluttua neljä naista pulahtaa nolla-asteiseen veteen!  Laiturin päästä voi uida rantaan. Uinnin jälkeen on lämmin ja hyvä olo.

– Virkistäytynyt ja raikas olo, joka säilyy iltaan asti, vakuuttaa Eija uinnin jälkeen.

Vastapainoa istumatyölle

Heinin mukaan käynti kylmässä vedessä on keino välttää liiallista istumista ja päätetyöskentelystä aiheutuvaa jähmeää oloa.

– Lisäksi työteho kasvaa, kun käy välillä ulkona, muistuttaa Heini.

– Työssämme teemme koko ajan ajatustyötä, ja on vastapainoa työpäivän lomassa saada myös fyysisesti voimakkaita kokemuksia, pohtii Sasa.

Heini estää istumatyön aiheuttamaa jähmeää oloa pulahtamalla Oulujokeen. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Heini estää istumatyön aiheuttamaa jähmeää oloa pulahtamalla Oulujokeen. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Kaikki naiset myöntävät, että talviuintiin liittyvä kokemus itsensä ylittämisestä on hieno.

– Välillä pitää käydä oman mukavuusalueen ulkopuolella.

Vaatteiden vaihdon jälkeen on aika suunnata takaisin toimistolle töiden ääreen. Ulkona huomio kiinnittyy myös ympäristöön.

– Aika harvoin telkät talvehtivat näillä seuduilla, toteaa Eija joessa sukeltavasta linnusta.

Yhdessäolo on tärkeä osa jokaviikkoista uintiretkeä.

– Yksin ei tulisi lähdettyä. On paljon kivempi mennä porukalla, ja samalla voi jakaa muiden kanssa kokemuksen, iloitsevat joessa virkistyneet ystävykset.

– Eikös se niin ole, että jaettu ilo on suurempi ilo. Ja onhan yhdessä tekemisessä myös turvallisuusnäkökulma otettu huomioon, kiteyttää Eija.

Työkavereiden yhteinen harrastus virkistää työviikkoa. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Työkavereiden yhteinen harrastus virkistää työviikkoa. Kuva: Metsähallitus / Riikka Mansikkaviita

Vinkki! Jos talviuinnin aloittaminen, lajin historia, harrastuspaikat tai esimerkiksi talviuinnin vaikutukset terveyteen kiinnostavat enemmänkin, kannattaa käydä tutustumassa lajiin Suomen Ladun nettisivuilla.

Teksti: Riikka Mansikkaviita

Liikuntatieteiden maisteri Riikka Mansikkaviita työskentelee Open- ja Air -projektien projektipäällikkönä Oulussa. Helpoiten Riikan löytää vapaa-ajalla hiihtämästä, suunnistamasta, metsäpoluilla juoksemasta tai syömästä retkieväitä. Tavoitteena Riikalla on viettää joka päivä vähintään kaksi tuntia ulkona pysyäkseen reippaana. Parasta hänen työssään on nähdä luonnossa liikkumisen jälkeinen ilo luontopäiviin osallistuvien kasvoilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s