Mene metsäkylpyyn: Luontoliikunnalla ja luonnolla tutkitusti hyvinvointivaikutuksia

Suomen luontokeskus Haltiassa 17.-18.9. järjestetyssä Luonto ja hyvinvointi -asiantuntijaseminaarissa keskusteltiin luonnon ja hyvinvoinnin yhteyksistä tutkimustiedon valossa. Seminaarissa todettiin, että luonto tuottaa onnellisuutta, vähentää stressiä ja yksinäisyyden tunnetta, innostaa liikkumaan ja alentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Luontoympäristön tuottamat myönteiset fysiologiset vaikutukset, kuten sykkeen, verenpaineen ja stressihormonipitoisuuden aleneminen, ovat havaittavissa jo lyhyelläkin visiitillä luontoon.

Kuva: Metsähallitus/Meri Marttinen

Kuva: Metsähallitus/Meri Marttinen

Glasgow’n yliopiston professori Richard Mitchell esitti avauspuheenvuorossaan, että tutkimusten mukaan vehreimmillä alueilla asuvat ihmiset ovat terveempiä ja elävät pidempään, riippumatta ihmisen taustatekijöistä kuten koulutuksesta, tulotasosta tai liikunnan määrästä. Mitchellin mukaan tällä on terveyden tasa-arvon kannalta suuri merkitys.

”Moderni lääketieteen kehityksen avulla elämme nykyään todella pitkään, mutta mielenterveysongelmia meillä on edelleen. Jo pieni määrä luontoliikuntaa on hyväksi sekä fyysiselle että psyykkiselle hyvinvoinnille. Mitä enemmän, sitä parempi.”

Mitchellin tutkimus tarkastelee ympäristön vaikutusta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Tulosten mukaan viheralueilla liikkuvilla on pienempi riski sairastua mielenterveysongelmiin, verrattuna esimerkiksi kuntosalilla tai muissa paikoissa liikkuviin.

Metlan tutkija Ann Ojalan mukaan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti luonnon elvyttävä vaikutus. Elvyttävää vaikutusta on todettu, jos lähiviheralueilla kuten kaupunkipuistoissa on liikuttu yli 5 tuntia kuussa tai kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla 2-3 kertaa kuussa.

”Jo lyhyellä vierailulla luonnossa on positiivinen vaikutus psykologiseen hyvinvointiin”, tiivistää Ojala.

Luonnon myönteisen vaikutuksen on todennut myös käytännössä psykologi Kirsi Salonen. Salosen mukaan luonnon terapeuttiset vaikutukset ovat välittömiä ja usein tiedostamattomia.

Kuva: Metsähallitus/Meri Marttinen

Kuva: Metsähallitus/Meri Marttinen

”Tutkimuksissa on havaittu, että ulkona tapahtuva liikunta voi olla henkisesti uudistavampaa, rentouttavampaa ja palauttavampaa kuin sisällä tapahtuva liikunta”, lisää dosentti Raija Laukkanen Oulun yliopistosta. Hän lisää luontoliikunnan mitattuihin vaikutuksiin myös parantuneen kunnon ja lisääntyneen vastustuskyvyn.

Luontoilun myönteiset vaikutukset eivät riipu ihmisen sosioekonomisesta asemasta, vaikka usein vaikutus onkin vahvin heikoimmassa asemassa olevissa väestöryhmissä. Ihmisten huonot elintavat tosin peittoavat luonnon hyvinvointivaikutuksia – niiden aiheuttamista harmeista luonto ei suojaa, muistuttaa Mitchell.

Luontoliikuntaa ei mielletä tarpeeksi liikunnaksi

Ihmisen keho on tarkoitettu liikkumaan. Moni kuitenkin saattaa ajatella, että kunnollista liikuntaa on vain jumppa, kuntosalilla käynti tai pallopelit. Ohjatut terveysliikuntapalvelut painottuvat selkeästi sisäliikuntaan. Luonto tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksien terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkö Kati Vähäsarja painottaa, että myös koiran ulkoiluttaminen metsässä on terveyttä edistävää liikuntaa.

”Eräs tutkimukseemme vastannut nainen sanoi, että hän käyttää kyllä koiraa ulkona kolme kertaa päivässä, mutta hän ei mieltänyt koiran kanssa metsässä ulkoilua liikunnaksi”.

”Metsään kannattaa lähteä vaikka marjastuksen tai sienestyksen vuoksi. Samalla saat luontoliikuntaa huomaamattasi, ja marjoja ja sieniä”, kannustaa Simo Moisio Arktisista Aromeista.

Kuva: Metsähallitus/Meri Marttinen

Kuva: Metsähallitus/Meri Marttinen

Jyväskylän yliopiston tohtoritutkija Arto Pesola jatkoi teemaa kertomalla, että istuminen lisää muun muassa diabetes- ja lihomisriskiä, vaikka harrastaisi säännöllistä kuntoiluliikuntaa. Tutkimusten mukaan istuva toimistotyöntekijä on yhtä passiivinen, kuin häkissä oleva apina. Pesolan mukaan liikunta on eriytynyt arjesta.

”Jos nousee tuolista ylös 32 kertaa päivässä, verisuonten toiminta pysyy normaalina. Seisominen istumisen sijasta nostaa energiankulutusta 13 prosenttia”, tiivistää Pesola.

Mikä tahansa luontoliikunta on hyvästä, ja Pesolan mukaan luonnossa liikkuminen tarjoaa pysyvän lähtökohdan elintapamuutokselle.

”Lapsilla runsaan ulkoilun on myös huomattu lisäävän motorisia taitoja ja luontoilun stimuloivan mielikuvitusta ja luovuutta”, kertoo liikuntatieteiden tohtori Arja Sääkslahti.

Seminaarin järjestivät Suomen Lihavuustutkijat ry ja Metsähallituksen luontopalvelujen Luonto liikuttamaan –hanke. Seminaarin esityksiin voit tutustua hankkeen nettisivuilla.

Teksti: Meri Marttinen

Kirjoittaja työskentelee Metsähallituksen luontopalveluissa viestintäassistenttina. Merin voi bongata someilemasta luontopalvelujen eri kanavilla, kirjoittamasta juttuja ja tekemästä sekalaisia viestinnän töitä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s